Etätyön työtapaturmaturvan samanlaisuus ja erilaisuus verrattuna toimistotyön turvaan

Uusi laki ja uusi työtapaturman määritelmä

Vuonna 2016 tuli voimaan uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki. Siinä määriteltiin uusiksi myös ne olosuhteet, joissa tapaturman tulee sattua, jotta se olisi työtapaturma. Uuden lain eräs uudistus oli erotella työssä sattuneet eli työtehtäviä tehtäessä sattuvat työtapaturmat niistä työtapaturmista, jotka sattuvat työntekopaikan alueella tavanomaisessa toiminnassa. Toinen merkittävä uudistus oli tehdä erityissääntelyä niiden työtapaturmien korvattavuudesta, jotka sattuvat muulla kuin työnantajan määrittelemässä työntekopaikassa eli esimerkiksi työntekijän kotona etätyössä. Uusi sääntely kokonaisuutena johtaa siihen lopputulokseen, että etätyössä työntekijän kotona sattuvia tapaturmia kohdellaan juridisesti eri tavoin kuin työntekijälle toimistossa sattuvia tapaturmia.

Työtapaturma- ja ammattitautilaki valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Valmistelu oli niin sanottua kolmikantaa, jossa työmarkkinoiden keskusjärjestöt maksajien ja etuudensaajien edustajina neuvottelivat siitä, mitä on pidettävänä työtapaturmana. Lainvalmistelussa neuvottelujen tulos muutettiin pykälien muotoon ja lopputulos annettiin hallituksen esityksenä eduskunnalle. Eduskuntakäsittelyssä hallituksen esitys muuttui voimassa olevaksi lainsäädännöksi.

Vakuutusyhtiöiden rooli lain toimeenpanossa on ratkaista yksittäistapauksia voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Vakuutusyhtiöistä riippumattomat valitusasteet, ensimmäisenä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, sen jälkeen vakuutusoikeus ja viimeisessä portaassa korkein oikeus käsittelevät vakuutusyhtiöiden päätöksistä tehtyjä valituksia. Valitusasteiden ratkaisuista muodostuu oikeuskäytäntö, joka laintulkinnan periaatteiden mukaisesti ohjaa vakuutusyhtiöiden lain soveltamista ja lain toimeenpanoa korvauskäytännössä.

Etätyön työtapaturmaturvan samanlaisuus toimistotyön työtapaturmaturvaan

Etätyötä tehdessä sattuvat työtapaturmat korvataan työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §:n perusteella samoin kuin toimistolla sattuvat työtapaturmat. Kyse on tällöin työssä sattuneesta tapaturmasta. Työssä sattunut tapaturma tapahtuu työnteon yhteydessä. Konkreettisesti on oltava kyse siitä, että henkilö tekee työtään ja työnteon yhteydessä sattuu tapaturma. Työn tekeminen ja työtehtävät ovat lähtökohtaisesti samanlaisia riippumatta siitä, missä työtä tehdään.

Työtapaturma- ja ammattitautilain uudessa systematiikassa erotellaan työssä sattuneet vahingot niistä vahingoista, jotka sattuvat työntekopaikan alueella. Työntekopaikan alueella sattuu monenlaisia vahinkoja - kokoushuoneessa kompastuu mattoon, työpaikan portaissa liukastuu, työpaikan keittiössä leikkaa sormea veitsellä tai kuuma vesi kaatuu kädelle. Samoin toimiston kokoushuoneen tarjoiltavassa leivässä voi olla yllättävä vierasesine ja se osuu hampaaseen. Näitä korvataan työtapaturma- ja ammattitautilain 22 §:n perusteella. Edellytyksenä on se, että toiminta on ollut työntekopaikalla tavanomaista.

Etätyön työtapaturmaturvan erilaisuus toimistotyön turvaan

Uuteen työtapaturma- ja ammattitautilakiin säädettiin kokonaan uudenlainen säännös, joka asettaa työntekijän kotona sattuvat työtapaturmat eri asemaan kuin toimistolla sattuvat työtapaturmat. Lain 25 § on rajoitussäännös, joka supistaa työtapaturmaturvaa etätyöntekijän kotona tai muussa hänen valitsemassaan työntekopaikassa. Etätyön työtapaturmaturva on olemassa vain silloin, kun työntekijä tekee työtehtäviään (lain 21 §). Se ei ole voimassa, kun työntekijä esimerkiksi kotonaan tai mökillään tekee toimintaa, joka voisi olla toimisto-olosuhteessa tehtynä tavanomaista (lain 22 §). Näin ollen kotona leipää leikatessa sattuva veitsen lipsahdus ei ole etätyöpäivänä korvattava työtapaturma mutta toimistossa se voisi olla työtapaturma. Samoin kodin portaissa kompuroiminen lounastauon aikana ei ole työtapaturma mutta toimistolla portaissa liukastuminen lounastauon aikana voi olla työtapaturma.

Sama koskee myös lain 23 §:n mukaisia tapaturmia. Esimerkiksi lapsen vienti päiväkotiin etätyöpäivänä ei kuulu korvattaviin olosuhteisiin, mutta toimistopäivänä matka päiväkotiin on korvattava olosuhde.

Etätyöpäivänä korvattavaa ovat siten vain lain 21 §:n olosuhteissa eli työssä sattuneet tapaturmat. Työssä -olosuhdetta tulkitaan suppeasti ja työn tekemiseen liittyvät oheistoiminnot, joita korvataan lain 22 tai 23 §:n perusteella, eivät kuulu turvaan.

Turva määräytyy lain nojalla ja lakia voi aina muuttaa

Nykyiset säännökset työtapaturman käsitteestä on neuvoteltu yli vuosikymmen sitten aikana ennen koronaa. Lainvalmistelussa ei tullut mieleen se vaihtoehto, että työntekijän kotona tehtävästä etätyöstä tulisi työnantajan määräys siinä laajuudessa kuin tapahtui korona aikana. Taikka, että monipaikkatyö yleistyisi näin nopeasti kuin koronan jälkeen tapahtui. Muutoinkin etätöiden tekeminen oli 2000 luvun alussa huomattavasti vähäisempää kuin nykyisin.

Voi siten hyvinkin kysyä sitä, ovatko nykyiset etätyön vahinkojen korvaamisen säännöt nykyisiä odotuksia vastaavat. Odotuksia lainsäädännölle asettavat eri tahot - työntekijät ja työnantajat sekä yhteiskunta ja sen toimijat yleisesti. Lainsäädännön muutokset alkavat keskusteluista ja etenevät niistä viralliseen valmisteluun. Toimeenpanijat eli vakuutusyhtiöt tulkitsevat ja soveltavat voimassa olevaa sääntelyä. Näin myös etätyötapaturmien korvaamisessa, jos lainsäädäntöä päätetään muuttaa. Jos etäkokouksen kahvinjuominen halutaan etätyön työtapaturmaturvaan, lainmuutosta tarvitaan. Nyt etätyön turva on rajattu työn tekemiseen. Isossa kuvassa on hyvä muistaa myös työtapaturman toinen ulottuvuus eli sattuneen vamman lääketieteellinen syy-yhteys tapahtumaan. Tarvitaan sekä juridisen että lääketieteellisen syy-yhteyden toteamista, jotta vamma olisi korvattava työtapaturmana. Toisin sanoen hammastapaturman seurauksen on oltava syy-yhteydessä sattuneeseen tapahtumaan.

Lue lisää työtapaturman käsitteestä blogistani.

Katso myös TVK:n uudesta tietopalvelusta TVK:n juristien laatimia oikeustapauskommentaareja muun muassa työtapaturman olosuhderatkaisuista.