Työtapaturmien määrä ja taajuus romahtivat kuntasektorilla vuonna 2020
Työpaikkatapaturmien lukumäärät ja taajuudet laskivat kunta-alalla viime vuonna dramaattisesti. Työpaikkatapaturmien määrä putosi 17 % ja taajuus 24,2:stä 21,2:een. Merkittävin yksittäinen selittäjä muutosten takana on koronapandemia, jonka takia siirryttiin nopeasti etätöihin ja toteutettiin erilaisia poikkeusjärjestelyjä. Oppilaille sattuneet työpaikkatapaturmat ovat puolittuneet vuodesta 2016.
Kuntasektorin töissä sattui 15 875 työtapaturmaa vuonna 2020, edellisenä vuotena työtapaturmia sattui 19 138.
”Kuntasektorilla sattuu enemmän työpaikkatapaturmia kuin millään muulla päätoimialalla. Kuntasektorin työpaikkatapaturmien taajuus on silti keskitason alapuolella, koska kuntasektorilla tehdään paljon matalariskistä hallinto- ja toimistotyötä. Kuntasektorilla on kuitenkin myös ammattiryhmiä, joiden työtapaturmien taajuustaso on jopa kaikkien toimialojen keskimääräistä korkeampi ”, kertoo johtaja Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuskeskuksesta.
Vakiintuneen käytännön mukaisesti työpaikkatapaturmien taajuutta mitataan suhteuttamalla vahinkojen lukumäärät tehtyihin työtunteihin. Kuntasektorin töissä taajuus on ollut vakaa ja noussut aikavälillä 2005–2019, mutta vuonna 2020 sattui vain 21,2 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Vuotta aiemmin taajuus oli 24,2.
Työtapaturmien taajuus kuntasektorilla suurin maa- ja metsätalouden töissä
Suurimmat taajuusluvut kuntasektorilla olivat viime vuonna maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden pääammattiluokassa, mihin tilastoituvat maatalouslomittajien työtapaturmat. Näissä töissä sattui 78,3 työtapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.
Toiseksi korkein tapaturmataajuustaso oli prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden pääammattiryhmässä, johon kuuluvat muun muassa erilaisten kulkuvälineiden kuljettajat, lämmityskattiloiden hoitajat ja pesulatyöntekijät. Taajuus tässä ammattiryhmässä oli 39,6 työtapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.
Taajuustaso oli kolmanneksi korkein palvelu- ja myyntityöntekijöillä, joita ovat muun muassa lähihoitajat, lastenhoitotyöntekijät, koulunkäyntiavustajat, kiinteistöhuollon työntekijät, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät sekä palomiehet. Tämän ammattiryhmän työtapaturmien taajuus oli 38,1 työtapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.
Vertailun vuoksi voi mainita, että kaikkien toimialojen ja ammattiryhmien yhteinen taajuus oli 25,0. Korkein taajuus oli rakentamisessa (noin 56) ja ammattiluokista sanomalehtien jakajat ja lähetit, joiden työpaikkatapaturmataajuus on pysytellyt 165:n tuntumassa vuosina 2019-2020.
Työpaikkatapaturmien lukumäärän muutokseen vaikutti erityisesti liikkumiseen liittyvien tapaturmien määrän ja suhteellisen osuuden väheneminen.
”Kuntasektorin työtapaturmien taajuuden ja lukumäärän muutoksen taustalla vaikuttavat erityisesti laajamittainen siirtyminen etätöihin ja tapaturman vaaran kannalta suotuisat keliolosuhteet. Liukkaita kelejä oli tavanomaista vähemmän. Molemmat tekijät selittävät kuntasektorin työntekijöiden liikkumisesta johtuvien työtapaturmien määrän laskua”, taustoittaa Tynkkynen muutosta.
Oppilaiden työtapaturmien määrä on puolittunut
Kuntasektorin palkattomien ryhmien työpaikkatapaturmia sattui vuonna 2020 yhteensä noin tuhat, näistä noin 900 sattui ammattikoulujen oppilaille ja noin 100 muille koululaisille ja harjoittelijoille. Vielä vuonna 2016 vastaavia työtapaturmia tilastoitiin 2034.
Lue tarkemmin kuntasektorin työtapaturmista TVK:n analyysisarjassa julkaistusta analyysistä numero 31, mikä löytyy Julkaisusarjat-sivulta