Työntekijäin ryhmähenkivakuutus – En ole ikinä kuullutkaan

Maijan aviomies on menehtynyt vapaa-ajalla saamaansa sairauskohtaukseen. Maijalla ja hänen miehellään on kaksi alaikäistä ja yksi 20-vuotias lapsi. Maija oli käynyt Kelassa selvittämässä eläkeasioita ja siellä hänelle oli kerrottu, että kannattaisi soittaa Tapaturmavakuutuskeskukseen ja tiedustella, onko perheellä oikeus Työntekijäin ryhmähenkivakuutuskorvaukseen. Maija ei ole koskaan kuullut puhuttavan Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta eikä hän tiedä siitä mitään, niin kuin ei moni muukaan, minkä vuoksi korvauksia jää todennäköisesti hakematta.

Mistä siis on kyse?

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöilleen ottama henkivakuutus, jonka kustannuksista työnantaja vastaa.  Työnantaja ottaa vakuutuksen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen yhteydessä.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus ei ole lakiin perustuva vakuutus, vaan se perustuu työmarkkinajärjestöjen tekemään sopimukseen ja se on tullut voimaan vuoden 1977 alusta. Vakuuttamisvelvollisuudesta on määräykset työehtosopimuksessa. Vakuutuksen sisältö (korvaussummat, edunsaajat jne.) määritellään vakuutusehdoissa, joista työmarkkinajärjestöt sopivat keskenään.

Vakuutusturva on voimassa sekä työ- että vapaa-aikana ja kaikkialla maailmassa ja se kattaa kaikki kuolinsyyt.

Kuka on vakuutettu ja miten kauan säilyy vakuutettuna?

Oikeus korvaukseen perustuu työsuhteeseen. Vakuutettuja ovat siis työsuhteessa olevat työntekijät, joiden työsuhde täyttää vakuutetuksi tulemisen edellytykset. Työsuhteen kesto, ansion määrä ja työsuhteen päättyminen on erikseen määritelty vakuutusehdoissa. Vakuutusturva on voimassa kolme vuotta vakuutusehtojen mukaisesta työsuhteen päättymisestä. 

Vakuutusturva lakkaa, kun työntekijä siirtyy vanhuuseläkkeelle tai kun hän täyttää 68 vuotta, eikä hän kuollessaan ole vakuutusehtojen mukaisessa työsuhteessa. 

Työntekijä on vakuutettu vain yhden työ- tai virkasuhteen perusteella. 

Kuka on oikeutettu korvaukseen ja miten korvausta haetaan?

Kuolemantapauskorvaus maksetaan työntekijän kuoleman jälkeen, mikäli häneltä jäi vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia. 

Korvaukseen oikeutettuja edunsaajia ovat vakuutetun puoliso ja vakuutetun kuolinhetkellä alle 22-vuotiaat lapset. Työntekijäin ryhmähenkivakuutukseen ei sisälly hautausavustusta, eikä kuolinpesä ole vakuutusehtojen mukainen edunsaaja.

Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolta. Vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa asunut avopuoliso on oikeutettu korvaukseen, jos hänellä oli tai oli ollut vakuutetun kanssa yhteinen lapsi tai keskinäinen elatussopimus, jonka julkinen notaari on oikeaksi todistanut. Myös avopuoliso, jolla ei ole vakuutetun kanssa yhteistä lasta tai julkisen notaarin oikeaksi todistamaa sopimusta keskinäisestä elatuksesta, on oikeutettu korvaukseen, jos puolisot asuivat vakuutetun kuollessa virallisesti samassa osoitteessa ja yhteisasumista oli jatkunut yhden jaksoisesti viiden vuoden ajan vakuutetun kuolemasta taaksepäin.

Vakuutetun oma lapsi on oikeutettu korvaukseen. Myös aviopuolison lapsi on oikeutettu korvaukseen, jos aviopuoliso on ollut hänen huoltajansa lapsen ollessa alaikäinen.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kuolemantapauskorvaukset maksetaan keskitetysti Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalvelusta. Jokainen täysi-ikäinen henkilö hakee korvausta joko itse allekirjoittamallaan korvaushakemuksella tai kirjautumalla omilla pankkitunnuksillaan tai mobiilivarmenteella netin kautta korvauksenhakupalveluun. Alaikäisen lapsen puolesta korvausta hakee hänen huoltajansa tai edunvalvojansa, joka tavallisesti on lapsen vanhempi. Alaikäisen lapsen korvauksen maksamista varten, huoltajan tulee ilmoittaa lapsen pankkitilin numero. 

Korvaushakemukseen ei pääsääntöisesti tarvita mitään liitteitä. Kuolintodistus tarvitaan ainoastaan, jos vakuutettu on kuollut tapaturmaisesti. Korvauksenhakijan ei tarvitse olla yhteydessä vakuutetun työnantajaan eikä selvittää hänen mahdollisia eläketietojaan, vaan kyseiset tiedot pystytään yleensä selvittämään korvauspalvelussa korvauskäsittelyn yhteydessä.  

Mikäli vakuutetun viimeinen työnantaja on ollut esimerkiksi valtio, joka on järjestänyt Työntekijäin ryhmähenkivakuutusta vastaavan turvan Valtiokonttorista, siirrämme korvauskäsittelyn Valtiokonttoriin. Vakuutuskorvausta ei tarvitse siis osata hakea oikeasta vakuutuslaitoksesta. Huomattavaa on, että korvaus maksetaan vain yhdestä työsuhteesta ja yhdestä vakuutuslaitoksesta.

Korvaussummat ja niiden maksaminen

Korvaussumma muodostuu leskenosuudesta, lapsenosuudesta ja tapaturmakorotuksesta. Leskenosuuden määrä riippuu vakuutetun iästä kuolinhetkellä (17 970 €-5 020 € v. 2025).  Lapsenosuuden määrä on kiinteä (8 110 € / lapsi v. 2025). Tapaturmakorotus on 50 % leskenosuuden ja lapsenosuuden määrästä. Korvaussummat löytyvät netistä osoitteesta trhv.fi/korvaukset/korvausmäärät.

Leskenosuus maksetaan puolisolle ja lapsenosuus jokaiselle korvaukseen oikeutetulle lapselle. Jos vakuutettu on kuollut vakuutusehtojen mukaisessa tapaturmassa, korotetaan leskenosuutta ja lapsenosuutta tapaturmakorotuksella, joka on 50 % leskenosuuden ja lapsenosuuden määrästä. 

Leskenosuus maksetaan aina puolisolle, jos vakuutetulta jäi edunsaajana oleva puoliso. Jos puolisoa ei ole, leskenosuus jaetaan tasan edunsaajina olevien lasten kesken. Jos vakuutetulta ei jäänyt edunsaajia, ei korvausta makseta.  

Maksettavat korvaukset ovat edunsaajien henkilökohtaista omaisuutta eivätkä ne kuulu kuolinpesän varallisuuteen. Korvaukset pitää kuitenkin ilmoittaa vakuutetun kuoleman jälkeen tehtävässä perukirjassa. Maksetut korvaukset ovat kokonaisuudessaan perintöveron alaisia, ja vakuutuslaitokset ovat velvollisia ilmoittamaan maksamansa korvaukset tulorekisteriin.

Digi- ja väestötietovirasto valvoo alaikäisen edunsaajan omaisuuden hoitoa. Ilmoitamme alaikäiselle lapselle maksetun korvauksen Digi- ja väestötietovirastolle vakuutussopimuslain mukaisesti.

Tilastotietoa lyhyesti

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksettiin vuonna 2024 korvauksia 1395:n kuolemantapauksen jälkeen yhteensä noin 23 miljoonaa euroa.

Kuinka neuvoimme Maijaa?

Maija kertoi, ettei hän tarkkaan tiedä miehensä viimeisen työnantajan nimeä ja osoitetietoja. Maija kysyi myös, tarvitaanko kuolintodistusta. Kerroimme Maijalle, että pystymme selvittämään työnantajan nimen ja osoitetiedot viran puolesta, joten hänen ei tarvitse niitä tietää. Koska Maijan mies oli kuollut sairauskohtaukseen ei kuolintodistusta tarvita. Pyysimme Maijaa tekemään korvaushakemuksen itsensä ja alaikäisten lastensa puolesta joko netin korvauksenhakupalvelussa tai korvaushakemuslomakkeella, jonka voi tulostaa netistä.  Ohjeistimme myös, että Maijan täysi-ikäisen lapsen tulee jättää oma korvaushakemus.

Mikäli Maija tarvitsee apua hakemuksen täyttämisessä tai hänelle tulee lisäkysymyksiä, hän voi soittaa korvauspalveluumme puh. 0409 222 900, tai lähettää sähköpostia osoitteeseen trhv@tvk.fi. 

Lisätietoja Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta saa netistä osoitteesta www.trhv.fi.

Kirjoittajat: Katriina Lindholm ja Sirpa Viinikainen