Terveisiä USA:sta

Sain viime viikolla osallistua USA:ssa toimivan IAIABC:n (International Association for Industrial Accident Boards and Commisssions) vuotuiseen seminaariin Denverissä. Koolla oli lähes 300 työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ammattilaista, pääasiassa Yhdysvalloista ja Kanadasta, mutta myös esim. Malesia, Saksa ja Suomi olivat edustettuina.

Annoin seminaarissa yleiskuvauksen Suomen järjestelmästä. Amerikkalaiseen tapaan yleisö oli hyvin aktiivista ja hyviä kysymyksiä riitti. Suurinta ihmettelyä tuntui aiheuttavan se, että Suomessa pakollisen työajan vakuutuksen maksutaso on niin alhainen, vaikka turva on laaja ja etuudet kattavia. Muutamassa suunnilleen samankokoisessa USA:n verrokkiosavaltiossa puhutaan helposti neljäkin kertaa korkeammasta maksutasosta. Toki vakuutusturvan laajuus ja korvaustasot poikkeavat, mikä tekee vertailusta vaikeaa. Yhdessä pohdimme maksutason eroa. Selittäviä tekijöitä lienevät ainakin USA:n korkeat sairaanhoidon ja lääkityksen kustannukset sekä se, että asioista useammin myös riidellään lakimiesten avustuksella. Denverin kaupunkikuvassakin näkyi tapaturma- ja liikennevahinkoihin erikoistuneiden lakimiesten mainoksia esim. bussien kyljissä. Suomessa muutoksenhaku työtapaturma-asioissa on käytännössä lähes ilmaista ja asianajajien käyttö varsin harvinaista.

Helposti tulee ajatelleeksi, että Suomen työtapaturmavakuutus sosiaaliturvan osana on todella kaukana USA:n mallista.

Näin ei todellisuudessa välttämättä ole. Toki Yhdysvalloissa on yli 50 erilaista järjestelmää, joista suurimassa osassa vakuutusta hoidetaan yksityisten vakuutusyhtiöiden toimesta. Toisaalta joukossa on myös muutama osavaltio, joissa vakuutusta hoidetaan julkisen monopolin toimesta.

Joka tapauksessa julkisen vallan ja yksityisen vakuutustoimialan vuorovaikutus ja -puhelu on Yhdysvalloissa yllättävän tiivistä. Tämä yhteistyö ja eri osavaltioiden Workers’ Compensation -ammattilaisten tarve jakaa tietoa päivänpolttavista kysymyksistä onkin seminaarin järjestäneen, yli 100 vuotta vanhan IAIABC:n toiminnan ydintä. Järjestön jäseniä ovat pääsääntöisesti eri osavaltioiden vakuutusjärjestelmien keskusyhteisöt, joilla monilla on varsin samankaltaisia tehtäviä TVK:n kanssa. Aika monessa osavaltiossa tosin riidanratkaisu ja sovinnon hakeminen vakuutusyhtiön ja vahingoittuneen välillä tuntuu olevan keskeinen osa toimintaa. Tavoitteena on päästä siis sovintoon ilman, että asian käsittely pitkittyisi kalliin oikeusprosessin myötä.

Osavaltioiden keskusyhteisöjä tuntuu puhuttavan myös se, miten lainsäätäjät saadaan kuuntelemaan, tukemaan ja toteuttamaan vakuutusjärjestelmän muutostarpeita. Ei ihan vieras asia meillekään.

Seminaaripäivien aikana tuli ilmi, että moni meilläkin näkyvä haaste puhututtaa myös Yhdysvalloissa.

Etätyön lisääntyminen, työn lisääntynyt psykososiaalinen kuormitus, alustatalouden mukaan tuomat kysymykset, sairaanhoidon nopeus ja tehokkuus - muutamia mainitakseni. Toisaalta USA:ssa on myös haasteita, joita meillä on vaikea tunnistaa, kuten opioidiriippuvuus ja lääkekannabiksen laajentuva käyttö. Nähtävästi opioidiriippuvuus työtapaturmavahingoittuneiden lääkityksen jatkoseurauksena alkaa pääosassa osavaltioita olevan jo kuitenkin hallinnassa, ja näiden voimakkaiden kipulääkkeiden käyttö rajoittuu tapaturman akuuttiin vaiheeseen. Myös lääkkeiden annostelua on rajoitettu.

Amerikkalaiset ovat työteliästä kansaa. Niinpä erilaiset pysyvän työkyvyttömyyden välttämistä tukevat rakenteet ovat vahvasti esillä. ”Disability Management” ja ”Return-to Work -Programs” vilahtelevat termeinä tämän tästä. Monet osavaltioiden keskusyhteisöistä ovat aktiivisia myös tässä toiminnassa vakuutusyhtiöiden rinnalla. Myös taloudelliset kannustimet - joka työnantajalle tai vahingoittuneelle - kuuluvat toimenpidevalikoimaan. Esim. erikoistariffointi (experience rating) ja itsevakuuttaminen (self-insurance) luovat voimakkaita taloudellisia kannustimia työnantajille. Ainakin yhdessä osavaltiossa vahingon kärsinyttä ”kannustetaan” työhön paluuseen myös korvausten katkaisemisella viiden vuoden jälkeen. Toki korvaukset voivat senkin jälkeen jatkua, mutta työtekijän on silloin erikseen osoitettava työkyvyttömyyden jatkuminen.

Seuraamme TVK:ssa työtapaturmavakuutuksen kansainvälisiä kehitystrendejä aktiivisesti.

Keskeisintä on toimintamme osana työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen European Forumia. Tämän Forumin puheenjohtajuus on kuluvan vuoden aikana ollut Suomella, seuraava puheenjohtajamaa on Kroatia. Olemme myös mukana kansainvälisen sosiaaliturvajärjestön ISSA:n toiminnassa. Siellä painopisteenä on työtapaturmien ennaltaehkäisy ”Vision Zero” -teeman alla. Pohjois-Amerikan Workers’ Compensation -mallien toiminnan ja kehityksen seuranta tuo tähän hyvän lisämausteen. Esim. TVK:n lakiyksikkö on seurannut USA:n kehitystä aktiivisesti jo usean vuoden ajan. Myös IAIABC muodostaa jatkossa meille hyvän tiedonhankintakanavan alan trendeistä rapakon takana.