Miten työtapaturmavakuutuksella menee?

 

Uusi vuosi on alkanut. Kaikki toivomme, että se olisi päättynyttä parempi. Ehkäpä joskus muutaman vuoden kuluttua osaamme laittaa myös vuoden 2020 isompaan kokonaisuuteen ja nähdä millainen merkitys sillä oli pidemmän aikavälin tarkastelussa.

Myös työtapaturmavakuutusjärjestelmämme toimivuuden arviointi edellyttää näkökulmaa, joka ylittää yksittäiset vuodet. Tämä pätee sekä lainsäädännön toimivuuteen esimerkiksi työelämän muutoksissa että vakuutuksen taloudelliseen kantokykyyn. Jälkimmäistä tarkastelua helpottaa se, että Finanssivalvonta on jo usean vuoden ajan, lakiin perustuen, tehnyt Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen tilastotutkimuksen. Viimeisin versio julkaistiin joulun alla ja se kattaa vuodet 2015 - 2019. Koronavuosi 2020 ei siis vielä ole mukana.

Mitä Fivan tuore tutkimus meille kertoo järjestelmän tilasta?

Maksutulon kasvua ja markkinan keskittymistä

Ensinnäkin voidaan todeta, että tutkimusjakson pari viimeistä vuotta - vuodet 2018 ja 2019 - koko alan maksutulo kasvoi hyvin. Maksutulon kasvu seuraa yleensä viiveellä palkkasumman kasvua, mikä on luvuista nähtävissä. Vuoden 2020 luvut tulevat tässä suhteessa olemaan varmasti hyvin mielenkiintoisia.

Markkina keskittyy edelleen. Nyt jo yli 90% maksutulosta on neljän suurimman yhtiön hallinnassa. Työtapaturmavakuutusta harjoittavat vakuutusyhtiöt ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta kotimaisia. Sampo-konserniin kuuluva If on ruotsalainen yhtiö, Protector norjainen pörssiyhtiö. Työtapaturmavakuutuksen harjoittamisen kannalta tällä ei ole merkitystä. Kaikki markkinoilla toimivat yhtiöt noudattavat samaa lainsäädäntöä ja niillä on kaikki samat velvoitteet vakuutuksenottajia ja korvauksensaajia kohtaan.

Markkinoilla on pitkään jatkunut kehitys, jossa koko ajan suurempi osa työnantajista on ns. erikoismaksun piirissä. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan oma vahinkokehitys vaikuttaa suoraan maksutasoon. Positiivista tässä kehityksessä on se, että se kannustaa työturvallisuuden parantamiseen. Toisaalta vakuutusmaksujen heilahtelu vahinkojen seurauksena voi tulla yllätyksenä, vaikka asiasta vakuutusten tarjousvaiheessa olisikin käyty keskustelua.

Vakuuttaminen on tappiollista, mutta sijoitustoiminta nostaa tuloksen pinnalle

Entä sitten tulos? Jääkö jotain viivan alle? Työtapaturmavakuutus on mielenkiintoinen hybridi sosiaaliturvaa ja yksityisten vakuutusyritysten harjoittamaa liiketoimintaa. Ensisijaisesti se on kuitenkin sosiaalivakuutus. Vakuutusyhtiöt voivat tehdä lajilla tulosta, kunhan se on kohtuullista. Mutta vain kohtuullista. Fivan tutkimuksen tärkeä tehtävä onkin todentaa tätä asiaa ja samalla katsoa asiaa myös toisesta kulmasta - onko tulos vakuutettujen etujen ja järjestelmän kantokyvyn näkökulmasta turvaava?

Kun katsotaan pelkästään sitä, riittävätkö kerätyt vakuutusmaksut kattamaan korvauskulut ja toiminnan harjoittamisesta aiheutuvat kustannukset, voidaan todeta, että eivät riitä. Viimeisen viiden vuoden tarkastelujaksolla tämä ns. vakuutustekninen tulos on ollut plussalla vain kerran, vuonna 2018. Kaikki muut vuodet ovat olleet tappiollisia.

Nokka kuitenkin nousee pinnalle sijoitustuottojen avulla. Työtapaturmavakuutus on nimittäin vahvasti rahastoitu vakuutuslaji. Toisin kuin esimerkiksi työeläkevakuutuksessa lähes kaikki tulevat korvaukset, käytännössä maksussa olevien eläkkeiden indeksikorotuksia lukuun ottamatta, rahastoidaan vakuutusyhtiöiden taseeseen. Rahastoja määrittäessään yhtiö olettaa jo valmiiksi näille varoille sijoitustuottoja. Tulevat korvaussuoritukset siis diskontataan nykyarvoonsa.

Korvausvastuu noin 4 miljardia euroa

Työtapaturmavakuutuksen korvausvastuu tulevaisuudessa maksettavaksi tulevista korvauksista on nyt noin 4 miljardia euroa. Se on lähes 7-kertainen suhteessa vuotuiseen maksutuloon. On siis erittäin merkittävää, millaisia muutoksia tähän korvausvastuuseen kohdistuu ja miten tämän vastuuvelan katteena olevan omaisuuden sijoittamisessa onnistutaan. Vuonna 2019 onnistuttiin erittäin hyvin, mutta näin ei tietenkään ole joka vuoden kohdalla. Heilahtelut ovat suuria, myös yhtiöiden välillä.

Taseenhallinta auttaa suojautumaan

Tuohon yllä viittaamaani 4 miljardin korvausvastuuseen liittyvät muutospaineet ovat viimeisten parinkymmen vuoden aikana liittyneet pääsääntöisesti kahteen asiaan; korkotasoon ja siihen, miten kauan ihmiset elävät. Kun nyt tehdään uusi eläkevaraus, esimerkiksi varaudutaan vaikkapa viime vuonna sattuneen vahingon tuleviin korvauksiin vuosikymmeniksi eteenpäin, oletetaan kyseiselle eläkepääomalle hyvin maltillinen, nykyistä korkotasoa vastaava tuotto. Näin on tehty aikanaan myös silloin, kun korkotaso on ollut korkea. Alentuneiden ja poikkeuksellisen alhaisten korkojen vuoksi yhtiöt ovat viime vuosina joutuneet vahvistamaan korvausvastuitaan sadoilla miljoonilla euroilla.

Saman tyyppinen ilmiö liittyy elinajanodotteeseen. Kun eläkevaraus tehdään, odotetaan tulevalle eläkkeelle ajallinen kesto, joka perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon siitä, miten pitkään elämme. Kun on havaittu, että elinajanodote kasvaa, on myös korvausvastuita pitänyt kasvattaa. Vakuutusyhtiöt pystyvät tasehallinnallisin keinoin kuten johdannaisin yhä enenevässä määrin suojautumaan korkotason muutoksilta, mutta elinajanodotteen kasvulta suojautuminen on haasteellisempaa.

On siis hyvinkin perusteltua, että vakuutusyhtiöllä on tilapäisesti mahdollisuus myös tehdä kohtuullisesti voittoa sosiaaliturvaan kuuluvalla pakollisella työtapaturmavakuutuksella. Voiton - tai tappion - tulee kuitenkin olla kohtuullisuuden rajoissa. Kun tätä ilmiötä pitkällä aikavälillä tarkastellaan, näkisin, että Suomen työtapaturmavakuutuksessa on tämä balanssi onnistuttu hallitsemaan erittäin hyvin.

Viisi vuotta työtapaturma- ja ammattitautilakia

Entäpä miten järjestelmällä sitten muuten menee? Sanoisin, että vähintäänkin kohtuullisesti. Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki - TyTAL - on nyt ollut voimassa viisi vuotta. Mitään erityisen merkittäviä epäkohtia ei uudessa laissa ole tunnistettu. Parannettavaa riittää silti aina. Tässä suhteessa yritämme TVK:ssa ja etulinjassa toimivissa vakuutusyhtiöissä ja -laitoksissa olla hereillä.

Tehtävänämme on nostaa esille havaintojamme asioista, jotka vaatisivat korjausliikkeitä viime kädessä lainsäädännön tasolla. Järjestelmän olisi myös oltava valmis kohtaamaan työelämän muutokset nopeasti. Uskonkin, että vuoden 2021 aikana saamme keskustella esimerkiksi vakuutuksen voimassaolosta työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastoon jäävissä tilanteissa ja siitä, minkälaisiin työnteon olosuhteisiin turva ulottuu.

Työtapaturma-ja ammattitautivakuutusta koskevan lainsäädännön jatkokehitys tapahtuu aina kolmikantaisesti STM:n johdolla. Tähän työhön TVK antaa asiantuntijatukensa.

Uusiin ilmiöihin täytyy pystyä sopeutumaan

Esimerkkinä siitä, miten järjestelmä on kohdannut ja käsitellyt uusia tilanteita voidaan nostaa esille Covid-19 -sairauksien ammattitautikäsittely. Hyvin nopeasti tämä uusi virustauti tunnistettiin myös mahdolliseksi ammattitaudiksi ja ensimmäiset tapaukset ratkaistiin ennen juhannusta. Suomen ammattitautikäsite perustuu ammattitautiluettelon ja niin sanottuun avoimen ammattitautimäärittelyn yhdistelmään. Ammattitautiluettelosta löytyvät ne tilanteet, joissa yleisen tason todennäköisyys tiettyjen sairauksien ja altisteiden välillä on jo löytynyt. Muukin sairaus - tässä tapauksessa Covid-19 - voi olla ammattitauti, mutta tällöin on osoitettava myös yleisen tason todennäköisyys.

Vuoden 2020 aikana TVK:n yhteydessä toimiva tapaturma-asiain korvauslautakunta (Tako) on käsitellyt 175 korona-sairaudesta tehtyä lausuntopyyntöä. Näistä 138 tapauksessa katsottiin kyseessä olevan ammattitauti. Lähes kaikki käsitellyt tapaukset ovat olleet terveydenhuollon työntekijöillä, suurin osa sairaanhoitajilla tai lähihoitajilla. Valtaosa altistumisista on tapahtunut kevään tai alkukesän aikana. Syksyllä ilmenneitä tartuntoja on käsitelty Takossa alle kymmenen ja nekin ovat olleet terveydenhuollon työntekijöitä. Muiden ammattiryhmien tartunnoista tehtyjä ilmoituksia ei ole vielä tullut Takon käsittelyyn.

Katse eteenpäin!

Vuonna 2020 Suomen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus täytti 125 vuotta ja sen keskusyhteisö TVK jo 100 vuotta. Katse on kuitenkin vahvasti tässä päivässä ja tulevaisuudessa. Suomessa sattuu edelleen vuosittain pitkälti yli 100 000 tapaturmaa työssä tai työmatkalla. Uusia ammattitauteja ilmenee parisen tuhatta. Hyvälle, taloudellisesti vankalle ja läpinäkyvästi toimivalle vakuutukselle on jatkossakin tilausta.