Miten määräytyy se, mitä korvataan työtapaturmana

Korona aikana keskustelun teemana on ollut myös etätyö. Etätyöstä on keskusteltu monesta eri näkökulmasta. On kysytty esimerkiksi sitä, miten kotona etätyössä sattuvia tapaturmia korvataan työtapaturmana.

Korvauksien kannalta on merkitystä sillä, onko kyse työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesta työtapaturmasta. Työtapaturmavakuutuksen korvaukset ovat kattavampia kuin vapaaehtoisten vakuutuksien korvaukset - muun muassa työntekijän ansioihin sidottu päiväraha ja tapaturmaeläke, kulukorvaukset ilman euro- tai aikamääräisiä rajoja sekä kuntoutus- ja kuolemantapauskorvaukset.

Työntekijän kannalta on merkitystä sillä, mihin kategoriaan hänelle kotona sattuva tapaturma luokitellaan. Kotisivuiltamme löytyy aiemmin julkaisuja blogikirjoituksia siitä, miten etätyössä sattuvia tapaturmia on korvattu työtapaturmana:

Millainen vakuutus täydentämään etätyön tapaturmaturvaa? | Elina Holmaksen blogikirjoitus
Töitähän minä kotonakin tein, miten niin työnantajan vakuutus ei korvaa? | Mari Karttusen blogikirjoitus

Työtapaturma- ja ammattitautilaki määrittelee sen, mikä on työtapaturma

Työtapaturma- ja ammattitautilaki on ollut voimassa vuodesta 2016. Työtapaturman käsite määritellään työtapaturma- ja ammattitautilain 5 luvussa. Ensin määritellään se, mikä ylipäätään on laissa tarkoitettu tapaturma: ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden.

Seuraavaksi määritellään olosuhteet, jotka tekevät tapaturmasta työtapaturman. Lain 21-25 pykälissä on määritelty ne olosuhteet, joissa tapaturman tulee sattua, jotta se korvataan työtapaturmana. Ammattitaudin altistumisolosuhteeet ovat suppeammat kuin ne olosuhteet, joissa työtapaturma voi sattua. Ammattitaudille voi altistua työssä, työntekopaikan alueella tai koulutuksessa.

Voidaan sanoa, että työtapaturmalla on neljä sattumisolosuhdetta:

• työssä eli työnteon yhteydessä, työnantajan asian hoitamisessa tai työstä johtuvassa matkustamisessa
• työntekopaikan alueella – työntekopaikalla oloon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa, kuten ruokailu- ja virkistystauoilla
• työntekopaikan alueen ulkopuolella – asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sekä ruokailu- ja virkistystauoilla
• erityiset olosuhteet – mm. koulutus- ja virkistystilaisuudet, terveydenhuoltokäynnit ja niihin liittyvät matkat.

Työtapaturman tulkinta on laintulkintaa, ei vakuutusehtojen tulkintaa

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisten olosuhteiden tulkinta on laintulkintaa. Työtapaturmavakuutus ei perustu vakuutusyhtiön vakuutusehtoihin, vaan eduskunnan säätämään lakiin. Vakuutusyhtiöt toimeenpanevat viranomaistoimintana lakiin perustuvaa sosiaaliturvaa. Vakuutusyhtiö käsittelee korvausasian ja antaa työntekijälle hänen korvausasiassaan valituskelpoisen päätöksen.

Valitusasteet lakia tulkitsemassa 

Työtapaturman korvausasioita varten on erityinen sosiaalivakuutusoikeuden muutoksenhakureitti. Valituksen tekeminen on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi ja oikeudenkäynnin kustannusriski on pieni. Valituksen tekemiseen ei ole välttämätöntä tarvetta käyttää juristin apua.

Jos työntekijä on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja tulkintaan siitä, että sattunut tapaturma ei ole korvattava työtapaturma, hän voi tehdä valituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä valitetaan vakuutusoikeuteen ja edelleen korkeimpaan oikeuteen, jos se myöntää valitusluvan.

Valitusasian käsittelyssä noudatettu tuomioistuimen prosessinjohto ja asian tutkimisen virallisperiaate varmistavat asian selvittämistä. Erityisiin muutoksenhakuasteisiin keskitetty valitusasioiden käsittely turvaa yhtenäistä laintulkintaa verrattuna siihen, että samaa laintulkintaa olisi tekemässä maantieteellisesti usea tuomioistuin. Nyt Suomessa on vain yksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ja yksi vakuutusoikeus.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta antaa vuosittain keskimäärin noin 4 000 työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ratkaisua ja vakuutusoikeus alle 1 000 ratkaisua. Valitusasteille muodostuu siten kokonaiskuva lain tulkinnasta, mikä on tehtävien ratkaisujen ja niitä koskevien tulkintojen yhdenmukaisuuden ja vakuutettujen tasapuolisen kohtelun kannalta välttämätön asia.

On tärkeää saada valitusasteiden tulkintoja työtapaturman olosuhteista

Koska työtapaturmavakuutuksen toimeenpano ja korvauskäsittelyssä tehtävät tulkinnat ovat laintulkintaa, on tärkeää saada valitusasteiden tulkintaratkaisuja työtapaturman käsitteestä. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden ratkaisuista muodostuu oikeuskäytäntö.

Vakuutusyhtiöiden antamista päätöksistä ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta ohjaavan tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunnoista muodostuva korvauskäytäntö on alisteinen oikeuskäytännölle eli valitusasteiden tekemille tulkinnoille. Toisin sanoen valitusasteiden ratkaisut ohjaavat korvauskäytännön laintulkintaa.

Jos olet tyytymätön korvausasian päätökseen, tee siitä valitus

Jotta uuden työtapaturma- ja ammattitautilain olosuhdetulkinnat vakiintuisivat, on tärkeää tehdä muutoksenhakuja vakuutusyhtiöiden päätöksiin. Niitä saadaan vain, jos työntekijä tai joissakin tilanteissa työnantaja päättävät tehdä valituksen. Esimerkiksi etätyöstä oli saatu vuoden 2020 loppuun mennessä  vasta 11 tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan uuden lain mukaista tulkintaratkaisua. Kuluvan vuoden aikana lautakunta on antanut lisää etätyötä koskevia tulkintaratkaisuja. Vakuutusoikeudesta on saatu vasta yksi etätyöolosuhteessa sattunutta tapaturmaa koskeva ratkaisu. Etätyön työtapaturmaa koskeva valitusasteiden ratkaisuista muodostuva oikeuskäytäntö on siten vasta muotoutumassa.

Kannattaa käyttää omaa muutoksenhakuoikeutta ja tehdä valitus tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan, jos on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Korvauspäätöksessä on ohjeet siitä, miten valitus tehdään.

Lue myös uutinen: Työtapaturman tulkinnat valitusasteissa vuosina 2016-2020 | Julkaistu 18.8.2021

Lyhyesti blogin kirjoittajasta

Kirsi Pohjolainen työskentelee TVK:ssa laki- ja lainsäädäntöasioista vastaavana juristina. Työtapaturmavakuutuksen lakiasioiden parissa hän on tehnyt työtä vuodesta 1997. Blogeja syntyy erilaisista työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen ajankohtaisista teemoista.