Minäkö työnantaja? Naapurin pojalle vähän maksoin vaivanpalkkaa

On hyvin tavallista, että kotitaloudet palkkaavat apukäsiä nopeallakin aikataululla. Itse aloitettu keittiöremontti halutaankin nopeammin valmiiksi, tai syntyy äkillisesti tarve lastenhoitajalle tai koiranulkoiluttajalle. Tällöin palkkaamme apua oman arjen helpottamiseksi. Aivan luonnollista sekin, että apu otetaan sieltä, mistä se nopeimmin ja helpoimmin saadaan eli usein tuttavilta, sukulaisilta tai vaikka naapureilta.

Työsopimusta tehdessä tietysti sovitaan työstä saatavan palkan määrästä, työn tekemisen ajankohdasta sekä työn sisällöstä. Siispä kaksi osapuolta sopivat yhdessä työn tekemiseen liittyvistä pääkohdista. No, ketä nämä kaksi osapuolta ovat? Tietysti toinen on työntekijä ja toinen on työnantaja. Työnantaja voi olla yksityinen henkilö tai yritys. Käytän seuraavassa esimerkissä yksityishenkilöä työnantajana:

Antti saa naapurin pojan Juuson apuun tekemään yläkerran pintaremonttia. Päästään sopimukseen palkasta ja työn tekemisen ajankohdasta.  Juuso on Antilla remonttihommissa reilut pari viikkoa ja saa palkkaa tästä naapurin auttamisesta 1500 euroa.

Milloin sitten Antti muuttuu naapurista työnantajaksi?

Antin rooli suhteessa Juusoon muuttuu naapurista työnantajaksi sillä hetkellä, kun hän ottaa Juuson töihin. Työsopimusta tehdessä Antilla on tiedossa, että hän tulee maksamaan Juusolle palkkaa yli 1300 euroa. Lain mukaan lakisääteinen työtapaturma-ja ammattitautivakuutus on otettava työntekijöille, kun työnantaja maksaa tai on sopinut maksavansa kalenterivuoden aikana työstä, jota hän teettää, palkkaa yli 1300 euroa. Sillä ei ole merkitystä onko työntekijöitä yksi vai kymmenen.

Näin ollen Antin rooli muuttuu naapurista työnantajaksi ja se taas tuo mukanaan työnantajan velvollisuudet. Antin on otettava Juuson remonttihommia varten lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus, koska sovittu palkka ylittää 1300 euron rajan. Kyseinen vakuutus on lakisääteinen ja osa suomalaista sosiaaliturvaa. Vakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä Suomessa valvoo muun muassa työsuojeluviranomainen sekä Tapaturmavakuutuskeskus. Vakuutuksen ottamatta jättämisestä seuraa sanktioita. Vakuutuksen perimmäinen tarkoitus on taata työntekijälle taloudellinen ja terveydellinen turva työssä ja työmatkalla sattuvien tapaturmien sekä työstä aiheutuvien ammattitautien varalta. Vakuutus tulee ottaa aina ennen varsinaisen työn alkamista.

Kyllä se ihan oikea työsuhde on

Jos Juusolle olisi kahden viikon työsuhteen aikana sattunut työtapaturma Antin remonttityömaalla, on se ennen kaikkea hyvin ikävä ja nolo tilanne, jos Antti olisi jättänyt vakuuttamisvelvollisuutensa hoitamatta. Jos Juusolle olisi sattunut työtapaturma ja vakuutusta ei olisi ollut, Juusolle olisi kuitenkin korvattu kaikki lain mukaiset kulut ja ansionmenetykset Tapaturmavakuutuskeskuksesta.

Jostain syystä ajatellaan hyvin helposti, että lyhytkestoinen ja tutulla teetetty remppahomma ei ole työsuhde. Työsuhde voi kuitenkin syntyä nopeallakin aikataululla ja suullisella sopimuksella, mutta vakuuttamisvelvollisuuteen napakka muistisääntö meille jokaiselle on 1300 euron raja, oli kyseessä sitten naapurin Juuso tai kuka tahansa.

Jatkossa Antinkin on helpompi saada pitkittyneisiin remontteihin apukäsiä, kun vakuutukset on hoidettu asianmukaisesti. Jos siis palkkaamme näitä ”naapurin juusoja” meille töihin niin, suosittelen hetken pohtimaan ennen nimen vetämistä paperiin, että onhan minunkin työnantaja vakuuttanut minut, joten haluan toimia myös itse yhtä vastuullisesti. Näin se homma toimii.