Perusterve 35-vuotias röntgenhoitaja H altistui työpaikallaan kosteusvauriomikrobeille ja sairastui astmaan. Vakuutusyhtiö totesi, että kyseessä on ammattiastma ja korvasi aiheutuneet kulut ja haitan.
Tarina esitetään aikajanalla.
Aloitin työt sairaalassa. Heti saman syksyn aikana aloin olla normaalia väsyneempi. Kasvoihin ja kaulalle ilmestyi myös kutisevaa ihottumaa. Ihottuma sinänsä ei ollut uusi tuttavuus, koska lapsena minulla oli ollut atooppinen taiveihottuma. Oireet tuntuivat kuitenkin oudoilta.
Pian selvisi, että työpaikalla oli todettu kosteusvaurioita.
Keväällä minulla alkoi olla töissä myös hengenahdistusta. Joskus vinkunaakin. Tällaisia oireita minulla ei ollut koskaan aikaisemmin ollut.
Samana keväänä työpaikalla tehtiin teknisiä tutkimuksia. Niistä saatujen tulosten perusteella todettiin, että tilassa oli poikkeavassa määrin kosteusvauriomikrobeja, joille olin työssäni altistunut.
Työterveyshuollossa minua ja oireitani tutkittiin. Epäilivät astmaa, joka saattaisi olla työpaikalla todennäköisesti ja pääasiallisesti tapahtuneesta altistuksesta johtuva ammattitauti. Sain lähetteen Työterveyslaitokselle jatkotutkimuksiin.
Ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä.
Ammattitauti on määritelty työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Kaikki korvattavat ammattitaudit ovat myös työperäisiä sairauksia, mutta kaikki työperäiset sairaudet eivät ole korvattavia ammattitauteja.
Yleisimpiä ammattitauteja ovat:
Potilaan oireiden, tähän saakka tehtyjen tutkimusten ja työpaikalla tehtyjen teknisten tutkimusten perusteella kyseessä voi olla ammattitauti. Asiaa käsitellään perusteltuna ammattitautiepäilynä.
Myönnetään maksusitoumus Työterveyslaitoksella tehtäviin jatkotutkimuksiin.
Asiantuntijalääkäri ei hoida potilasta vaan arvioi tapahtuman syy-yhteyttä oireisiin ja vammoihin. Arviota varten asiantuntijalääkäri käy läpi vahinkoilmoitukseen kirjatun kuvauksen tapahtuneesta, hoidon aikana tehdyt lääkärilausunnot sekä raportit työpaikan tiloissa tehdyistä mittauksista ja mahdollisista korjauksista.
Työterveyslaitoksella keuhkoihin tehtiin tutkimuksia.
Röntgenkuvissa ei näkynyt mitään.
Keuhkojen hengityskapasiteetin mittauksessa (spirometria) todettiin lievää kapasiteetin alenemista.
Keuhkoputkia laajentava lääke ei vaikuttanut keuhkojen toimintaan eikä myöskään kontrollissa todettu merkittävää parantumista.
Tein myös työpaikalla hengitysmittauksia PEF-mittarilla* kahteenkin kertaan, mutta tulokset olivat epäluotettavia. Seuranta uusittiin tallentavalla PEF-mittarilla.
* PEF-puhallus kertoo hengityksen ulospuhallusvoimakkuudesta ja sen vaihtelusta.
Lääkäri totesi, että tallentavalla PEF-mittarilla hyvin toteutettu seuranta tuki astmaepäilyä. Lääkäri suositteli astmalääkityksen pikaista aloittamista.
Pääsin pois työtilasta, jossa oireet olivat alkaneet. Siirto toiseen työtilaan ja lääkityksen aloittaminen tuntuivat helpottavilta. Oli kuin pitkän tunnelin päässä alkaisi vihdoin näkyä valoa.
”Röntgenhoitaja H on työssään altistunut merkittävästi poikkeaville kosteusvauriomikrobeille. Astman kulku, oirekuva ja tutkimuslöydökset sopivat ammattiastmaan. Samaan viittaavat myös PEF-työpaikkamittaustulokset.”
Työterveyslaitoksen lausunnon perusteella kyseessä on korvattava ammattitauti.
Astma korvataan ammattitautina. Lisäksi maksetaan haittaluokka 3:n mukainen haittaraha. Potilas voi jatkaa työskentelyä samassa työpaikassa sellaisissa tiloissa, joissa ei joudu alttiiksi kosteusmikrobeille. Ammatillista kuntoutusta ei tarvita.
Jos tapaturmavamma tai ammattitauti aiheuttaa henkilölle pysyvää yleistä haittaa*, hänelle maksetaan haittarahaa. Pysyvän haitan korvaamisesta ja haittarahasta on säädetty laissa. Haitan suuruuden arviointia varten vammat ja sairaudet on jaettu 20 haittaluokkaan. Haittaluokka 20 tarkoittaa suurinta haittaa ja haittaluokka 1 pienintä haittaa. Henkilön ammatti ei vaikuta haittaluokan määräytymiseen.
* Yleinen haitta
Vahinkotapahtuma on heikentänyt henkilön toimintakykyä verrattuna samanikäisen terveen henkilön
toimintakykyyn.
Toimintakykyä arvioitaessa ei oteta huomioon ammattia, elin- ja asuinoloja eikä vahingoittuneen yksilöllisiä olosuhteita.
Jatkoin työtä uusissa työtiloissa, jonne olin siirtynyt oireiden alettua. Työskentelen edelleen samojen ihmisten kanssa, jotka olivat koko ajan tukenani pitkän tutkimusprosessin ajan. Siitä iso kiitos heille!
Kyseessä on tyypillinen tapaus korvattavasta kosteusvauriomikrobiastmasta:
Vuonna 2009 sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä laati suosituksen siitä, milloin kosteusvaurioastma voidaan todeta ammattitaudiksi.
Suosituksen mukaan kosteusvaurioastma voidaan todeta ammattiastmaksi silloin, kun:
Ei ole olemassa sellaisia laboratorio- tai muita tutkimuksia, joiden avulla kosteus- ja homevaurio voitaisiin yhdistää henkilön hengitystieoireisiin tai sairauksiin.
Homesienten (ja bakteerien) tiedetään tuottavan myrkyllisiä toksiineja, joita on epäilty yhdeksi terveyshaitan aiheuttajaksi kosteus- ja homevaurioissa. Yhteyttä terveyshaittoihin ei kuitenkaan ole voitu osoittaa osittain siksi, koska hyvää käytäntöön soveltuvaa mittausmenetelmää ei tällä hetkellä ole. Myös monet muut sisäilmatekijät voivat aiheuttaa rakennukseen liittyvää oireilua.
Valtaosa sisäilmaan liittyvistä terveyshaitoista on hengitysteiden ja limakalvojen ärsytysoireita, jotka menevät ohi, kun altistuminen loppuu.
Käypä hoito -suositus siitä, miten kosteusvauriot ovat yhteydessä tauteihin ja oireisiin:
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia.
Jos astma tai astman paheneminen katsotaan ammattitaudiksi, vakuutuksesta voidaan tapauskohtaisesti korvata:
| noin 2 000 € | Hoito- ja tutkimuskulut |
|---|---|
| 13 010,28 € | Haittaraha (Haittaluokka 3:n mukaan) |
| 15 000 € | Arvio vakuutusyhtiön maksamista korvauksista yhteensä. |
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa noin 90 % vahinkoilmoituksista johtaa myönteiseen korvauspäätökseen.