45-vuotias palkkahallinnon asiantuntija V kompastui työpaikalla portaissa kiiruhtaessaan kokoukseen. Hän sai aivovamman. Vakuutusyhtiö korvasi tutkimus- ja hoitokulut, ansionmenetyksen ja työkokeilun. Työkokeilun aikana V:lle sattui vapaa-ajalla uusi päähän kohdistunut tapaturma. Vakuutusyhtiö ei korvannut tähän tapaukseen liittyviä tutkimus- ja hoitokuluja.
Tarina esitetään aikajanalla.
Olin menossa kokoukseen, kun jalkani lipesi portaikossa. Horjahdin ja kaaduin taaksepäin. Yritin ottaa kaatumista kädellä vastaan, mutta löin takaraivoni lattiaan ja taitoin oikean käden peukalon. Pääsin kuitenkin takaisin pystyyn ja päätin jatkaa matkaa, vaikka takaraivo ja niska tuntuivatkin aristavilta.
Kokouksen aikana oloni huonontui ja päänsärky voimistui. Päätin mennä kokouksen jälkeen työterveyshuoltoon. Matkalla sinne soitin esimiehelleni ja kerroin, mitä portaissa oli tapahtunut. Hän aikoi tehdä saman tien vahinkoilmoituksen työtapaturmavakuutusyhtiölle.
Työterveyslääkäri totesi, että oikean käden peukalo oli venähtänyt ja takaraivon ja niskan alueella oli ruhjeita. Minulla epäiltiin lievää aivotärähdystä, johon sain myös kotihoito-ohjeet. Lähdin kotiin lepäämään, ja sovimme, että puolisoni seuraa vointiani.
Työterveyshuollon käyntimerkinnöissä potilaalla ei kuvata tajuttomuutta, muistiaukkoa tai muita aivovamman kliinisiä tunnusmerkkejä.
Viikonlopun aikana oloni heikkeni entisestään. Minua huimasi ja oksentelin. Päätin lähteä päivystykseen. Lääkäri kyseli tapahtuneesta ja oireista, joita minulla oli ollut tapaturman jälkeen. Kerroin muistavani itse kaatumisen oikein hyvin. Sen jälkeen olin alkanut tuntea itseni poikkeuksellisen väsyneeksi, keskittyminen oli vaikeaa ja ajatukset katkeilivat.
Samalla käynnillä päästä otettiin TT-kuvaus. Kuvissa ei havaittu vammaa, jonka pään lattiaan lyöminen olisi voinut aiheuttaa. Kaularangasta otettiin röntgenkuva, eikä siinäkään havaittu tapaturman aiheuttamia muutoksia.
Lääkäri kirjoitti minulle sairauslomaa kolme viikkoa.
Päänsärky jatkui edelleen ja huimausoireet pahenivat entisestään. Hakeuduin oireiden vuoksi hoitoon neurologian päivystykseen. Siellä päähän tehtiin magneettitutkimus, jossa ei ilmennyt mitään poikkeavaa. Minut otettiin kuitenkin päivystysosastolle. Yön yli kestäneessä seurannassa vointini pysyi tasaisena.
Lääkäri suositteli minulle niskan kuntouttamiseksi fysioterapiaa 10 käyntiä.
Aivotärähdys, niskan ruhje sekä oikean peukalon venähdys korvataan työtapaturmana. Fysioterapian aloittaminen on perusteltua.
Työtapaturmasta aiheutuneet sairaanhoitokulut korvataan. Päivärahaa myönnetään ajalle 22.5.2016-10.6.2016. Myönnetään maksusitoumus niskan fysioterapiaan 10 käyntikertaa.
Asiantuntijalääkäri ei hoida potilasta vaan arvioi tapahtuman syy-yhteyttä oireisiin ja vammoihin. Arviota varten asiantuntijalääkäri käy läpi vahinkoilmoitukseen kirjatun kuvauksen tapahtuneesta sekä hoidon aikana tehdyt lääkärilausunnot.
Ennen työtapaturmaa olin saanut tietää, että minut oli valittu uuteen työhön ison tilitoimiston ryhmäesimiehen tehtäviin. Kun sairausloma päättyi, aloitin innoissani uudessa työpaikassa.
Asiat eivät kuitenkaan sujuneet niin kuin olin toivonut. Uuden työpaikan käytäntöihin ja työkavereihin tutustuminen oli haastavaa, koska muistaminen oli vaikeaa. Erityisen vaikealta tuntui hallita isompia kokonaisuuksia. Asiat tuppasivat jäämään kesken. Tietokoneella työskentely ärsytti silmiä ja aiheutti päänsärkyä. Työpäivien jälkeen tunsin itseni poikkeuksellisen uupuneeksi, eivätkä huimausoireetkaan olleet kokonaan hellittäneet.
Kun olin työskennellyt uudessa työpaikassa kaksi viikkoa, jouduin jäämään uudestaan sairauslomalle.
Työkyvyttömyyden korvaamista jatketaan.
Päiväraha myönnetään ajalle 25.6.2016-2.9.2016.
Sairausloman päättyessä lääkärini totesi, että en ole edelleenkään työkykyinen ja että sairauslomaa tulisi jatkaa marraskuun 2016 loppuun saakka. Tämä lausunto toimitettiin vakuutusyhtiöön. Lääkäri suositteli myös uusia neurologisia tutkimuksia, koska minulla oli edelleen huimaus- ja päänsärkyoireita.
Yliopistollisen keskussairaalan aivovammapoliklinikalla tehtävät neurologiset tutkimukset ovat perusteltuja tapaturmavamman tutkimuskuluja.
Tutkimusten jälkeen otetaan uudelleen kantaa vahingoittuneen työkykyyn.
Maksusitoumus neurologisiin tutkimuksiin myönnetään.
"Potilaalla on todettu vahinkotapahtuman jälkeen ajoittaisia muistivaikeuksia, väsymystä sekä päänsärkyoireita. Potilaalla on ollut migreenikohtauksia jo nuoruudesta lähtien. Kohtaukset ovat olleet kuitenkin satunnaisia. Toukokuusta 2016 lähtien potilaalla on ilmennyt päänsärkyoireita lähes päivittäin. Potilaalle tehdyssä uudessa pään magneettitutkimuksessa ei ilmennyt tavanomaisuudesta poikkeavia löydöksiä."
"Vuosina 1990-1996 potilaalla on ollut useita jääkiekkoharrastuksessa aiheutuneita aivotärähdystyyppisiä vammoja. Vuonna 2006 potilas on kaatunut laskettelurinteessä. Tästä on seurannut kova päänsärky ja yhdeksän päivän sairausloma."
Selvityksen perusteella vahingoittunut on työkyvytön marraskuun 2016 loppuun saakka. Vahingoittunut kykenee tapaturmavamman puolesta kevennetyn työhön paluun selvittelyyn.
Päiväraha maksetaan ajalle 3.9.-30.11.2016. Lisäksi selvitetään, onko kevennetty työhön paluu mahdollista.
Vakuutusyhtiö lähetti minulle ja työnantajalleni tiedustelun, onko kevennetty työhön paluu mahdollista.
Vaikka pidempää keskittymistä vaativat tehtävät rasittivat vielä melko paljon, aloin tuntea oloni pikkuhiljaa paremmaksi. Työnantajani ilmoitti vakuutusyhtiölle, että työtehtäviä voitaisiin järjestellä niin, että voisin palata töihin kevennetysti. Sovimme, että työskentelisin kolmen kuukauden ajan lyhennetyllä, 60 %:n työajalla. Tavoitteena oli selvittää, pystyisinkö palaamaan omiin työtehtäviini.
Ehdotettu kevennetty työhön paluu työkokeiluna on tapaturmavamman osalta sopiva.
Työkokeilu korvataan ammatillisena kuntoutuksena. Työkokeilusta maksetaan kuntoutusrahaa ajalta 1.12.2016-28.2.2017.
Ammatillisena kuntoutuksena korvattavan työkokeilun aikana vahingoittuneelle voi tulla ansionmenetystä. Tämä ansionmenetys korvataan kuntoutusrahalla. Lähtökohtaisesti maksettava kuntoutusraha on täysimääräisen päivärahan tai tapaturmaeläkkeen suuruinen.
Kesken työkokeilun jouduin vapaa-ajalla lasketteluonnettomuuteen, jossa kaaduin ja sain iskun päähäni. Välittömästi onnettomuuden jälkeen minulla oli lyhyt muistiaukko ja oireita, jotka viittasivat aivotärähdykseen. Sen verran paha tälli se oli, että en päässyt rinteestä omin avuin kotiin vaan tarvitsin apua.
Aiemmin huimausoireet olivat jo alkaneet helpottaa. Nyt lasketteluonnettomuuden jälkeen ne taas lisääntyivät. Työpäivät olivat erityisen haastavia. Olin edelleen väsynyt, ja varsinkin huolellisuutta vaativissa työtehtävissä muistaminen ja keskittyminen oli vaikeaa.
Työpäivien jälkeen piti levätä huomattavasti tavallista enemmän, enkä myöskään pystynyt harrastamaan liikuntaa yhtä paljon kuin aiemmin. Tavallisetkin arkiaskareet, kuten kaupassa käynti, tuntuivat hyvin raskailta.
Kuntoutuspoliklinikalla minulle suositeltiin neuropsykologista kuntoutusta 20 käyntikertaa. Lisäksi sairauslomaani jatkettiin kesäkuun 2017 loppuun saakka. Jatkuneiden ja osittain pahentuneiden oireiden takia vakuutusyhtiöltä pyydettiin maksusitoumusta yksityisen lääkäriaseman neurologin vastaanotolle.
Käytettävissä olevan selvityksen perusteella vahingoittunut on saanut työtapaturmassa lähinnä aivotärähdystasoisen aivovamman, eikä tästä ei ole jäänyt pysyvää työkyvyn alentumaa.
Vahingoittuneella on ollut aiemmin nuoruudessaan useita aivotärähdystyyppisiä vammoja. Lisäksi hän on saanut vapaa-ajallaan päähän kohdistuneen vamman uudessa tapaturmassa 5.2.2017. Erityisesti huimausoireiden on kuvattu lisääntyneen vapaa-ajan tapaturman jälkeen.
Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia ei myönnetä 1.3.2017 alkaen. Maksusitoumusta yksityisen neurologin vastaanottokäyntiin ei myönnetä.
Toukokuussa 2016 sattuneesta työtapaturmasta johtuva työkyvyn alenema on työtapaturma- ja ammattitautilain 56 §:ssä tarkoitetulla tavalla alle 10 %. Työkokeilussa ajalla 1.12.2016‑4.2.2017 saadun palautteen perusteella V:n on todettu selviävän nykyisissä työtehtävissä. Työaika on pidennetty työkokeilun aikana lähes täyteen työpäivään. Ilman vapaa-ajan tapaturman vaikutusta henkilön olisi katsottu pystyvän palaamaan entisiin tehtäviinsä ja 2016 sattuneesta työtapaturmasta on jäänyt vain lievä haitta.
Vahingoittuneen nykytilaan ja työkykyyn vaikuttavat näin työtapaturmasta riippumattomat seikat, joita ei huomioida, kun määritetään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia korvauksia.
Vahingoittunutta on tutkittu kattavasti aivovammapoliklinikalla työtapaturman vuoksi. Yksityisellä lääkäriasemalla ei ole käytössään tutkimus- ja hoitomenetelmiä, jotka poikkeaisivat aiemmin käytetyistä menetelmistä. Jatkotutkimuksia yksityisen neurologin vastaanotolla ei katsota aiheelliseksi korvata enää työtapaturman hoitokustannuksina. Tutkimukset eivät myöskään toisi enää uutta selvitystä työtapaturmassa sattuneen vamman arviointiin.
Lain mukaan tapaturmaeläke voidaan myöntää vain, jos työkyky on tapaturmavamman seurauksena alentunut vähintään 10 %. Arviointia varten vakuutusyhtiön on pyydettävä riittävät lääketieteelliset selvitykset ja asiantuntijalääkärin kannanotto.
Vakuutusyhtiön päätöksen jälkeen tutkimuksia ja hoitoani jatkettiin julkisessa terveydenhuollossa. Tein myös työeläkelaitokselle hakemuksen ammatilliseen kuntoutukseen ja hakemukseni hyväksyttiin.
| Noin 7000 - 8000 € | Hoito- ja tutkimuskulut |
|---|---|
| Noin 21500 € | Päiväraha ansionmenetyksestä |
| Noin 5000 € | Kuntoutusraha työkokeilun ajalta |
| 34000 € | Arvio vakuutusyhtiön maksamista korvauksista yhteensä |
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa noin 90 % vahinkoilmoituksista johtaa myönteiseen korvauspäätökseen.