76-vuotias maanviljelijä M jäi eläkkeelle yli 40 työvuoden jälkeen. Tämän jälkeen hänellä alkoi esiintyä hengitysoireita, jotka diagnosoitiin myöhemmin homepölykeuhkoksi. Vakuutuslaitos ei aluksi luokitellut sairautta ammattitaudiksi mutta korvasi sen myöhemmin.
Tarina esitetään aikajanalla.
90-luvun puolivälissä päätin, että on aika siirtyä ansaituille eläkepäiville 40 työvuoden jälkeen. Jäin luopumistuelle. Tarkoitus oli vielä autella poikaa tilan hoidossa, joten otin vapaaehtoisen työajan vakuutuksen.
Olin ollut virallisesti eläkkeellä muutamia vuosia, kun hengitysoireet alkoivat. Niitä esiintyi etenkin kesällä ja syksyllä puintiaikaan. Lisäksi navetta- ja puintitöiden yhteydessä oli kuivaa yskää.
Keuhkotutkimuksissa ja allergiatesteissä ei kuitenkaan todettu astmaa tai allergioita.
Muutaman vuoden päästä astma kuitenkin todettiin. Sain säännöllisen astmalääkityksen. Jatkoin edelleen tilan töissä vuoteen 2007 saakka.
Myöhemmin hengitysoireet sitten pahenivat ja vuodenvaihteen jälkeen aloitettiin perusteelliset keuhkotutkimukset. Keuhkoissa todettiin muutoksia, jotka kuulemma sopivat keuhkojen pesäkekovettumatautiin (sarkoidoosiin). Sain kortisonilääkityksen.
Auttelin edelleen pienimuotoisesti tilan töissä – lähinnä huolehdin asuintilojen lämmityksestä. Lämmönlähteenä käytettiin haketta.
Ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä työssä.
Ammattitauti on määritelty työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Kaikki korvattavat ammattitaudit ovat myös työperäisiä sairauksia, mutta kaikki työperäiset sairaudet eivät ole korvattavia ammattitauteja.
Yleisimpiä ammattitauteja ovat:
Kortisonilääkityksestä ei harmillista kyllä tuntunut olevan apua. Yliopistosairaalassa keuhkosairauksien asiantuntijakokouksessa sitten totesivat, että kyseessä on homepölykeuhkon jälkitila. Siihen ei kuulemma kortisonilääkitys auttaisi. Lääkitys lopetettiin.
Vapaaehtoinen työajan vakuutus oli voimassa vuoden 2012 loppuun saakka.
Homepölykeuhkon eli allergisen alveoliitin aiheuttaa tavallisimmin maataloustyössä käsiteltävät homeiset heinät ja oljet tai hakepöly. Oireita ovat hengenahdistus, yskä ja kuume, jotka alkavat yleensä 4‑8 tuntia homepölylle altistumisen jälkeen.
Kun ammattitautikorvattavuutta arvioidaan, on oleellista tietää, onko altistuminen homepölylle tapahtunut työtehtävissä. Jos homepölykeuhkosairaus johtuu työperäisestä altistumisesta, se korvataan ammattitautina.
Vapaa-aikana homepölykeuhko voi olla seurausta esimerkiksi asuintalon lämmityksestä hakkeella, jolloin sitä ei korvata ammattitautina.
Pölyisissä oloissa työskentelyssä tulisi ensisijaisesti pyrkiä suojautumaan pölyltä, jotta altistumista ei tapahtuisi.
Lue homepölykeuhkosairauden hoidosta napsauttamalla painiketta.
Haasteena on arvioida, miten ja milloin altistuminen homepölylle on tapahtunut. Vakuutettu on itse vahinkoilmoituksessa tuonut esiin altistumisensa homeelle ensisijaisesti hakekäsittelyssä.
Vakuutetulla on ollut pitkään lieviä hengitystieoireita, jotka on aiemmin katsottu astmaoireiksi ja niitä on hoidettu astmalääkityksellä. Hengitystieoireet ovat pahentuneet oleellisesti keväällä 2012, jolloin ei ole ollut enää tiedossa juuri muuta homepölyaltistumista kuin altistuminen hakepölylle pääasiassa asuintilojen lämmityksessä.
Vakuutetulla todettu homepölykeuhkon jälkitila ei johdu pääasiallisesti työperäisestä altistuksesta. Homepölykeuhkon jälkitilaa ei korvata ammattitautina.
Asiantuntijalääkäri ei hoida potilasta vaan arvioi tapahtuman syy-yhteyttä oireisiin ja vammoihin. Arviota varten asiantuntijalääkäri käy läpi vahinkoilmoitukseen kirjatun kuvauksen tapahtuneesta sekä hoidon aikana tehdyt lääkärilausunnot.
Valitin päätöksestä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan, koska olin mielestäni altistunut pitkän työurani aikana homepölylle myös navetta- ja heinätöissä.
Lautakunta muuttikin vakuutuslaitoksen antamaa päätöstä ja arvioi, että altistumista homepölylle on tapahtunut heinätöissä, navettatyössä ja haketyössä. Työperäinen altistus on näin ollen todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheuttanut homepölykeuhkosairauden.
Homepölykeuhkon diagnosointi tehdään pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa.
Sairaus voidaan todeta eri tavoilla.
Yleensä homepölykeuhko diagnosoidaan paljon nopeammin kuin maanviljelijä M:n tapauksessa. Tällöin se voidaan myös hoitaa, eikä pysyvää haittaa jää. Silloin voidaan myös pääsääntöisesti selkeämmin määritellä homepölyaltistus, joka on johtanut sairastumiseen.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen mukaisesti vakuutuslaitos korvaa homepölykeuhkosairauden ammattitautina. Ilmenemispäiväksi katsotaan maaliskuu 2012.
Keuhkojen toiminnanvajauksen vuoksi vakuutetulle korvataan myös happirikastin sekä maksetaan 100 %:n mukainen tapaturmaeläke. Lisäksi maksetaan pysyvän haitan korvaus haittaluokka 6:n mukaan.
Jos tapaturmavamma tai ammattitauti aiheuttaa henkilölle pysyvää yleistä haittaa *, hänelle maksetaan haittarahaa. Pysyvän haitan korvaamisesta ja haittarahasta on säädetty laissa. Haitan suuruuden arviointia varten vammat ja sairaudet on jaettu 20 haittaluokkaan. Haittaluokka 20 tarkoittaa suurinta haittaa ja haittaluokka 1 pienintä haittaa. Henkilön ammatti ei vaikuta haittaluokan määräytymiseen.
* Yleinen haitta
Vahinkotapahtuma on heikentänyt henkilön toimintakykyä verrattuna samanikäisen terveen henkilön
toimintakykyyn.
Toimintakykyä arvioitaessa ei oteta huomioon ammattia, elin- ja asuinoloja eikä vahingoittuneen yksilöllisiä olosuhteita.
| 17500 €/vuosi | Tapaturmaeläke, joka maksetaan henkilön koko loppuelämän ajan |
|---|---|
| Noin 3000-4000 € | Mukana kulkeva happirikastin |
| Noin 2500 € | Lääkärinpalkkiot ja tutkimukset |
| 7880 € | Haittaraha |
| 13880 € + vuosittain 17500 € | Arvio vakuutusyhtiön maksamista korvauksista yhteensä |
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa noin 90 % vahinkoilmoituksista johtaa myönteiseen korvauspäätökseen.